#Työnimi

Työnimi on kaikkien aikojen menestynein romanien kokeman työsyrjinnän esiinnostanut kampanja. Kampanjassa neljä oman alansa vaikuttajaa Jari Sarasvuo, Anne Kukkohovi, Tuomas Enbuske ja Meri-Tuuli Väntsi hakivat kampanjavideolla oman alansa töitä tyypillisin romaninimin laihoin tuloksin. Kampanjan toisessa osassa Meeri Koutaniemi kuvasi vaikuttajat tyypillisissä romaniasuissa. Työnimi-kampanja oli osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta.

Toimittaja ja media-alan moniosaaja Tuomas Enbuske, malliuransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo hakivat syksyllä 2018 töitä. Omilla ansioluetteloillaan mutta tyypillisillä romaninimillä. Testasimme näin, vaikuttiko nimi työnsaantimahdollisuuksiin.

Jos maailma on sairas niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi.
– Tuomas Enbuske

Nimeen konkretisoituu monen romanin kohtaama syrjintä työmarkkinoilla, ja moni päätyy vaihtamaan nimensä työnhakua varten, mistä juontuu myös kampanjan teema #työnimi.

Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä.

Virallista tutkimustietoa ei ole, mutta arvioiden mukaan 40–60 prosenttia Suomen työikäisistä romaneista on tällä hetkellä työttöminä. Jopa korkeakoulututkinnon suorittaneilla romaneilla on suuria vaikeuksia päästä osaksi työelämää.

Työnimi-kampanja oli osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, joka pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa on mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta, ja kansallinen rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Kampanjan toinen vaihe – Meeri Koutaniemen kuvat

Meeri Koutaniemi kuvasineljästä vaikuttajasta – Tuomas Enbuskesta, Anne Kukkohovista, Jari Sarasvuosta ja Meri-Tuuli Väntsistä – kampanjakuvat, joissa he esiintyvät romaniasuihin pukeutuneina. Huolella ja kunnioituksella tehty puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön kollektiivinen hyväksyntä.

Koutaniemi on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisesti kantaa ottavista valokuvistaan. Päätös lähteä mukaan Työnimi-kampanjaan syntyi helposti:

– Lähdin mukaan kampanjaan, koska koen, että jokaisen tulisi ottaa kantaa vahvasti ja väkevästi suomalaisen työelämän tasa-arvoistamiseen, Koutaniemi sanoo.

Katso video

Työnimi -estääkö nimi työnsaannin (107 000 katselukertaa Youtubessa)
Tunnelmia kulisseista

Kampanjan huomioinnit 2019-2020

• Kampanja on huomioitu yli kymmenellä palkinnolla, kunniamaininnalla tai shortlistauksella markkinointialan, korkeakoulualan ja rekrytointialan kilpailuissa.
• Työnimi-kampanja on kaikkien aikojen menestynein yksittäisen korkeakoulun kampanja ja ennennäkemätön romanien syrjinnän esiin nostanut ja muutoksen mahdollistanut työ.
• Markkinointialan tunnustuksia kampanja saavutti mm. Cannes Lions-, Vuoden huiput-, Grand One- sekä Effie Finland -kilpailuissa, ja lisäksi kampanja voitti mm. Vuoden viestintäteko- ja Vuoden rekrytointiteko -palkinnot.

Mihin kampanjan väitteet perustuvat?

Vaikka romanien työllistymistä ja kouluttautumista on tutkittu suhteellisen vähän, löytyy aiheesta muutama selvitys:

• Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama Romanien pitkä matka työmarkkinoille (Hannele Syrjä & Mikko Valtakari, 2008)
• Vähemmistövaltuutetun tekemä selvitys romanien työllistymisestä (Erilaisena arjessa – selvitys romanien syrjintäkokemuksista, 2014)
• Opetushallituksen tekemä selvitys Aikuisten romanien koulutustaustat (Susanna Rajala & Satu Blomerus, 2015)
• Uskalla. It's possible- Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut (Mäenpää, Perho, Ärling, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2018)
• Diakonia-ammattikorkeakoulussa on vastikään tehty YAMK-opinnäytetyö aiheesta. Romanien työllistyminen – kompastuskivi vai ponnahduslauta? (Mertsi Ärling, 2018)