Kohtaamisia, kysymyksiä ja oppimisen iloa varhaiskasvatuksessa
Seison parhaillani messupöytäni takana valtakunnallisilla Varhaiskasvatuksen päivillä 2025, valmiina keskustelemaan OPH:n selvityksestä "Romanilapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa" (2018–2019). Päivä on tähän mennessä ollut täynnä inspiroivia kohtaamisia päiväkotien kasvattajien, esiopettajien ja johtajien kanssa eri puolilta Suomea. Kuuntelen, kyselen ja pohdin: miten voisimme tehdä varhaiskasvatuksesta vieläkin osallistavamman romanilapsille?
Oma osaamiseni on toistaiseksi painottunut päiväkodin arjen pieniin hetkiin – lasten vientiin ja poishakemiseen. Varhaiskasvatus on minulle vielä *tabula rasa*, mutta juuri siksi tämä aihe innostaa tai sanoisinko HAASTAA! Kehittäjänä ja ideoijana näen siinä huikeita mahdollisuuksia rikastaa arkea ja oppia uutta pöydän molemmin puolin.OPH:n selvityksestä nousi esiin 2018–2019):
Kulttuurin rikkaus ja haasteet - Varhaiskasvattajat näkevät romanilasten tuovan ryhmään kulttuurista rikkautta, mutta kodin ja päiväkodin yhteistyö kaipaa vahvistusta. Moni toivoo koulutusta romanikulttuuriin, sen käytänteiden ja -kieleen – tiesitkö sinä, sillä monikaan keskustelujen perusteella ei tiennyt, että romanikieltä voi opettaa jo esiopetuksessa?
Selvitys myös korosti, miten tärkeää on luoda sellainen varhaiskasvatukseen ympäristö, jossa jokainen lapsi - romanilapsikin - tuntee kuuluvansa.
