Verkoston merkitys omassa työssä

Suomessa on periaatteessa neljä valtakunnallista romanijärjestöä, jotka tekevät vain hieman toisistaan poiketen samaa työtä ja samoille kohderyhmille. Jokaisesta näistä voisi kirjoittaa pitkät pätkät, mitä hyvää itsekukin järjestö on saanut aikaiseksi. Yhden merkityävän voimavaran näistä jokainen järjestö on laiminlyönnyt ja se on yhteistyöstä saatava synenergia. Närnnäistä yhteistyötä kyllä löytyy mutta jokainen haluaa yhteisen hyvän sijaan katsoa enemmän ”minä” keskeisesti. Näkisin erityäin tärkeänä, että piskuisena kansanryhmänä ymmärtäisimme oikeasti puhaltaa yhteen hiileen arjen todellisuudessa. Ai miksikö?

Verkostojen ja yhteistyön merkitys nykyajan muuttuvassa maailmassa on kasvamassa koko ajan aina vain merkittävämpään ja merkittävämpään rooliin. Asian voisi ilmaista karrikoidusti jopa niin ettei ole enää niin tärkeää mitä osaat vaan kenet tunnet. Verkostoja tarvitsevat kaikki, niin pienemmät kuin suuremmat yritykset, seurat, organisaatiot ja yksityishenkilöt. 

Verkostojen luominen on yhdessä tekemistä eli yhteistyötä, joka taasen edellyttää halua ajatella ja toimia yhdessä. Se edellyttää uskoa, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai vastakkain asettumalla. Yhteistyössä ei voita vahvin osapuoli, vaan viisain ratkaisu syntyy yhteisen ajattelun kautta. Yhteistyön perustaksi tarvitaan yhteinen tavoite, jonka kaikki osapuolet kokevat merkitykselliseksi ja ovat valmiita tekemään työtä sen eteen.
 
Yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuottavuutta, innovaatioita ja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Rakennusalan allianssimalli on hieno esimerkki, miten yhteistyön avulla voidaan saada merkittäviä tuottavuusloikkia aikaan. Allianssihankkeissa menestymisen edellytyksiä on tutkittu ja tärkeimpiä onnistumisen edellytyksiä ovat mm. luottamus osapuolten välillä, avoimuus ja haastavat tavoitteet. Maailmalla allianssimallin käytöllä on eri toimialoilla jo pitkät perinteet. Suomessakin malli on yleistynyt ja vähitellen laajentumassa myös rakennusalan ulkopuolelle.
 

Yhteistyötaitojen kehittämiseen ei ole oikotietä. Huomion kiinnittäminen asiaan, harjoittelu sekä reflektointi ja palaute tuottavat tulosta ajan kanssa. Yritysmaailmassa löytyy paljon voitettavaa kehittämällä yhdessä ajattelemisen taitoja, tunnetaitoja ja reflektointia. Pienilläkin keinoilla voi jo saada aikaan muutosta parempaan. Vaikkapa arvioimalla, syntyikö viimeisessä palaverissa uutta ajattelua.

Ryhmän yhteistyökyvykkyys on laadukkaan yhteistyön taustavoima. Yhteistyökyvykkyys lisää erilaisten organisaatioiden, ryhmien ja yksilöiden tuottavuutta, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja hyvinvointia, joten sen johtamiseen ja kehittämiseen kannattaa panostaa.