Euroopan kieltenpäivä 26.9. - romanikieli Euroopan näkymätön aarre

Romanikieli – Euroopan kielten päivän näkymätön aarre, jota elvytetään Suomessa

Euroopan kielten päivä on joka syyskuun 26. päivä. Se ei ole pelkkä muistutus kielistä, vaan kutsu pysähtyä monien maailmojen äärelle. Romanikieli on yksi niistä: Euroopan vanhimpiin ja kiehtovimpiin vähemmistökieliin kuuluva, mutta silti usein näkymätön ja ainakin Suomessa uhan alla.

Romanikieli ei ole pelkkä sanasto – se on historiaa, identiteetti ja sukupolvien ketju yhteisölle, jolla ei ole omaa valtiota. Suomessa tilanne on haastava: harva hallitsee kieltä enää sujuvasti – enemmistö sujuvista puhujista on vanhempien ikäluokkien edustajia – ja kielen siirtyminen nuorille on vaikeutunut. On ilmiselvää, että ilman määrätietoisia tekoja kieli vaarantuu ja loppujen lopuksi kuolee.

Elvytysohjelmasta toivoa

Onneksi emme ole katsoneet tapahtumia sivusta. Opetushallituksen koordinoima "Mo džiivel romani tšimb! – Eläköön romanikieli!" -elvytysohjelma (2023–2030) on Suomen tähän mennessä laajin ja monipuolisin toimi romanikielen vahvistamiseksi. Ohjelma rakentuu asiantuntija- ja yhteisötyölle sekä romaniyhteisön äänen kuuntelulle.

Sen keinot ovat käytännönläheisiä:

• OPS-pohjaista opetusta kouluissa ja kerhoissa – myös etänä
• uusia, eläviä oppimateriaaleja
• kieliteknologiaa sanakirjoista hakukoneisiin ja oikolukuohjelmiin
• romaniyhteisöä esille tuovaa mediaa – Ylen ohjelmista podcasteihin
• "master–apprentice" -malli, jossa vanhemmat puhujat siirtävät osaamista nuorille (Mestari-kisälli -malli)

Tämä ei ole vain visioina paperilla – se on liike, jolla haetaan ratkaisuja katkaista sukupolvien välistä hiljaisuutta ja antaa lapsille kieli, jota todella voi kutsua omakseen.

Yhteistyöllä eteenpäin

Yksin ei romanikieltä elvytetä. Tässä yhteistyössä keskeisessä roolissa ovat:

• Opetushallitus – opetuksen kehittäjä ja materiaalin koordinaattori
• Romano Missio ja Suomen Romaniyhdistys – kielen sidoksessa arkeen, kulttuuriin ja yhteisöön
• Helsingin yliopisto & muut tutkimuslaitokset – tutkijat, asiantuntijat ja tulevat vaikuttajat
• Suomen Kulttuurirahasto ja muut säätiöt – laulujen, kirjallisuuden ja sanastojen mahdollistajat
• Yle – sillanrakentaja medialle ja etenkin nuorille kuulijoille

Historiallisesti keskeistä työtä on tehnyt edesmennyt Viljo Koivisto 1980-luvulla: hänen aapinen Drabibosko ja sanakirjatyöt loivat perustan romanikielen opetukselle. Nyt digitaaliset sanastot ja opetusympäristöt jatkavat tätä polkua.

Miksi tämä on tärkeää?

Romanikielen elvytys ei ole eikä saa olla vain kielipolitiikkaa. Se on ihmisyyden työtä. Kun kieli kuolee, katoavat myös sukujen laulut, sanonnat ja tarinat. Jokainen romanilapsi, joka oppii romanikielisen laulun tai sanoo ensimmäiset sanansa yhteisönsä omalla kielellä, on todiste siitä, että historia jatkuu – ei varjossa, vaan äänekkäänä, elävänä perintönä.

Romaniyhteisön tulevaisuus on meidän yhteinen kysymyksemme. Rompo3-ohjelman ja hallitusohjelman kirjaukset vahvistavat sen, että vähemmistökielet ovat koko yhteiskunnan asia. Kun romanikieli elää, koko kulttuurimme rikastuu.

Miten sinä voit olla mukana?

Euroopan kielten päivä ei tarvitse aina suuria tapahtumia. Pienet, arjessa toistuvat hetket rakentavat kielen elämää. Yksi yksinkertainen tapa tuoda romanikieltä näkyväksi olisi ottaa koulussa, kirjastossa, työpaikalla tai tapahtumassa voidaan pitää muutaman minuutin kielituokio, jossa opetetaan tämä tervehdys Latžo Diives – "Hyvää päivää" ja kerrotaan sen merkitys. Fläppitaululle tai aulan seinälle voidaan kirjoittaa se romanikielellä ja suomeksi, ja rohkaista ihmisiä tervehtimään päivän aikana toisiaan juuri näin: Latžo diives!

"Latžo diives on romanikielinen tervehdys, joka merkitsee hyvää päivää, mutta sisältää enemmän kuin pelkän toivotuksen: se on toive siunatusta, hyvästä ja onnellisesta päivästä, jossa kuuluu kunnioitus ja yhteisöllisyys."

Tervehdys on pieni teko, mutta sillä on suuri voima: se herättää uteliaisuutta, tuo kieltä kuuluville ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun jokainen suomalainen voisi edes kerran elämässään sanoa toiselle "Latžo Diives", romanikieli ei olisi enää näkymätön – se olisi läsnä arjessa, osa yhteistä kielellistä maisemaamme.

👉 Lisää Euroopan kielten päivästä ja sen sisällöistä voi lukea Euroopan neuvoston sivuilta: https://edl.ecml.at/fi/Home